Onnellista uutta vuotta!

Näin joulun jälkeen ja uuden vuoden päästyä yllättämään nurkan takaa on hyvä muistella syyskauden tapahtumia myymälässä. Paljon on touhuttu ja homma jatkuu vähintäänkin yhtä kiireisenä!

Loma-/työmatkan jälkeisen jetlaagin jälkipöhinöiden keskellä saimme paljon aikaiseksi myymälässä. Kotiin tultuamme minuun iski sisustusvimma ja kesäkalusteet saivat syksyiset koristeet, oli mukava sytytellä lyhtyjä asiakkaiden iloksi päivien pimetessä ja lumen (ehkä) peittäessä maan ⛄. Niinä päivinä töistä lähtiessäni minulle tuli ensimmäistä kertaa jouluinen olo, sellainen rauhoittunut ja hyvä mutta toisaalta kaihoisa mieli. Olisipa tänä jouluna lunta! Mikä sen ihanampaa kuin katsoa ikkunasta sitä mahtavaa lumimaisemaa ja kuunnella joululauluja, touhuilla hyvän mielen asioita...

Halloween on amerikkalaisen erittäin suosima juhla, sekä aikuisille että lapsille ja koristelut aloitetaan hyvissä ajoin! Floridassa ajellessamme oli hauska katsella pihoja joihin oli panostettu, oli sitten kaikenlaista kummitusta! Kurpitsoja myytiin koulujen pihoilla ja parkkipaikoilla ja niitä oli valtavat määrät!
Me laitoimme myymälään myös hiukan halloween-tunnelmaa 🎃 Karkkia oli myös tarjolla, se kuuluu asiaan.




27.10 vietimme yrityksen 10-vuotisjuhlia ja myymälässä oli tarjolla kahvia ja pullaa, lisäksi kaikista myymälän tuotteista sai -15% alennusta.
Asiakkaita kävi mukavasti ja oli aikaa myös jutella kuulumisia.

Tuntuu epätodelliselta että näin monen vuoden ajan olemme jo saaneet toimia tällä alalla, aika kuluu niin nopeaa! Ajan kulumisen huomaa oikeastaan vain kuvista ja lasten kasvamisesta. Myymälän aukaiseminen antoi minulle tilaisuuden siirtyä kokopäiväisesti tähän työhön ja täytyy sanoa että en ole katunut päätöstä hetkeäkään. Saamme elää tämän yhden kallisarvoisen elämän, joten mielestämme jokaisella täytyisi olla oikeus elää se mielekkäästi, tehden sitä mikä tuntuu oikealta sydämessä... (siis yhteiskunnan kannalta ajatellen tietysti tuottavassa mielessä, ennen kuin joku pahoittaa mielensä!).
Maahantuontiala on myös raskasta, sillä joudumme toimimaan paljon välikäsien kautta. Mikäli tuontiprosessin aikana jokin ei mene odotetulla tavalla, me joudumme luonnollisesti asiakasta lähinnä olevina sylkykupiksi. Esimerkiksi auton maahantuontiin liittyy niin montaa liikkuvaa tekijää ja jos yksi asia menee mönkään tai viivästyy, saattaa auton saapuminen Suomeen kestää jopa usean kuukauden odotettua pidempään! Lisäksi asioiden selvittely Amerikan päähän voi aikaeron vuoksi viedä monta vuorokautta. Nämä tilanteet vaativat pitkää pinnaa ja kykyä rauhoittaa myös asiakasta, sillä moni on asian edessä ensimmäistä kertaa. Onneksi kuitenkin tällaisia tapahtuu harvemmin kuin onnistumisia, muuten loppuisi työt kesken! Pääasia ja kunnia-asia on hoitaa työmme niin hyvin kuin mahdollista, tavoitteena tyytyväinen asiakas.

Tiloissamme järjestettiin naisten ilta Pin Up-stailausten merkeissä. Beauty Promotions Finland vastasi stailauksista ja Top Focus otti jokaisesta ihanasta naisesta kuvat. Ilta meni mukavasti ja oli erittäin hienoa olla osana järjestämässä tapahtumaa .


Facebook- sivuillamme kävi kova kuhina kun arvoimme Plymouth Fury -70 auton 15.12! Kiitos kaikille kisaan osallistuneille, kannattaa seurata sivuja sillä keksimme kyllä varmasti lisää kaikenlaista...




 



Joulu tuli pikkuhiljaa myös myymälään ja viime reissun uudet tuotteet tulivat myyntiin joulukuun
keskivaiheilla, joten ideoita joululahjoihin löytyi meiltä mukavasti!

Joululaulut ovat soineet urakalla ja olemme saaneet olla kiitollisia kuluneesta vuodesta, joulumieli on täyttänyt meidät ja asiakkaat. On ollut mukava tarjoilla glogiä ja pipareita ja nauttia rennosta tunnelmasta!

Muitakin pieniä tapahtumia ja arvontoja on syyskauden aikana ollut ja jokaisessa on ollut mukava nähdä ihmisten innostus ja suuri halukkuus osallistua!
 
Nyt on kuitenkin aika alkaa keräilemään joulua pois myymälästä ja valmistautua ottamaan vastaan uusi vuosi. Meidän vuotemme alkaa hankintamatkalla  Floridaan, joten myymälä on kiinni 6.-22.1 välisen ajan. Verkkokauppatoimitukset ovat myös tuon ajan tauolla mutta käymme tilausten kimppuun heti kotiuduttuamme!
Tuttuun tapaan kirjoittelen matkakertomusta blogissa. Löydät meidät myös Instagramista, Twitteristä ja Facebookista.
Asiakasyhteydenotot matkan aikana joko sähköpostilla tai nettisivustomme etusivulta löytyvästä Amerikan numerosta.

Lämmin kiitos lukijoillemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta! Tartumme uuteen vuoteen entistä rohkeammin ja positiivisin mielin!

Matkakertomus 2: Viimeisiä viedään, tervetuloa kotiin!

Viimeiset päivät Floridan auringon alla (toistaiseksi) olivat käsillä ja vielä jotain tekemättäkin! Kuopus oli jo täysin valmis kotiutumaan! Vaikka mukavaa on ollut niin reissussa rähjääntyy ja koti-ikävä alkaa vaivata, se näkyy molemmista lapsista. Yritämme parhaamme mukaan luovia läpi kiukkupurkausten ja ottaa iloisimmat hetket muistoihin niin että tuntuu mukavalta alkaa suunnittelemaan seuraavaa perhematkaa.

Tiistaina ostelimme vielä tavaraa myymälään ja pakkasimme niitä laatikoihin. Pakkaaminen on onnistunut suht mukavasti taloyhtiön parkkihallissa jossa pääsi varjoon vaikka kuuma olikin. Auton täytyttyä ajamme kontituspaikalle ja tyhjäämme auton halliin jossa kontin pakkuu on suunniteltu keskiviikoksi.

Keskiviikkona kävimme ostamassa Miamin suunnasta yhden Mustangin omaan myyntiin. Tämän jälkeen meillä oli tiedossa vapaailta joten päätimme käydä syömässä Ellie´s 50´s Dinerissa ja mennä sen jälkeen pelaamaan minigolfia. Amerikassa on panostettu minigolfpaikkoihin, pelaaminen on tarkoitettu nimenomaan hauskanpitoon ja sopii kaikenikäisille. Tässä vaiheessa reissua lapsilla vain ei tahtonut riittää enää huumorintaju kun hutilyöntejä tuli, taisi välillä lentää mailakin veteen kun alkoi suututtaa... loppujen lopuksi silti mukavaa oli!

Torstai-aamuna suuntasimme vielä Outlet-myymälöihin tekemään viimeiset vaate- ja kenkähankinnat. Istahdimme kahville ja lähtötunnemat alkoivat koputella olkapäälle.. en olisi halunnut vielä lähteä, lämpö tuntui niin ihanalta!

Asunnolle palattuamme pakkasimme, söimme ja kävimme suihkussa. Yhtäkkiä kello oli rientänyt hiukan liian lujaa ja jouduimme juosten kerätä viimeiset tavarat asunnosta, niin tyypillistä!😀
Ajoimme kontituspaikan toimistolle luovuttamaan auton ja meidät kuljetettiin juna-asemalle. Junaa odottaessa iski taas haikeus, taas viimeiset auringonsäteet mutta... we´ll be back!! In January!! Nimittäin kotiin palattuamme aloimme saman tien suunnittelemaan uutta matkaa, tällä kertaa vain kahdestaan ja työntäyteisempää, mutta jess!!

Kiitos taas kaikille matkamme seuraamisesta💓 Niin, kotimatka sujui hyvin ja kotona meitä odotti aina iloinen Riski! Iso kiitos meidän tukijoukoillemme, ilman teitä tätä työtä olisi mahdotonta tehdä! Seuraavassa postauksessa hiukan myymälän touhuista!

Matkakertomus 2: Volkswagen-tapahtuma, Orlando ja Kissimmee

Lähdimme siis aamusta ajamaan kohti Orlandoa. Tarkoituksena oli mennä katsomaan illalla jalkapallo (siis ihan perinteinen soccer) Orlando City- Columbus. Tätä ennen suunnittelimme matkan varrelle pysähdyksen Satellite Beachille jossa oli sinä viikonloppuna Volkswagen -tapahtuma. Jonkin aikaa jouduimme etsimään paikkaa jossa tapahtuma järjestetään, mutta löydettyämme perille avautui meille ihan mukavan kokoinen volkkaritaivas! Oli kuplaa, pakettia, lava-autoa ja jos jonkinmoista viritystä. Kiertelimme aluetta noin pari tuntia ja kun nälkä alkoi vaivaamaan, söimme mehevät hampparit kojusta. Alla kuvamateriaalia tapahtumasta:

Orlandoon saavuttuamme meillä oli vielä hyvin aikaa ennen pelin alkua ja vanhan keskustan alueella näytti olevan jonkinlainen tapahtuma käynnissä, joten ei muuta kuin auto parkkiin ja tutkailemaan!
Kyseessä oli vintage- ja taidetapahtuma. Ensin olin innoissani tästä yhteensattumasta mutta täällä ihmiset olivat kuin toisesta maailmasta! Tuli mieleen että nämä kaikki asuvat isossa kommuunikylässä, tekevät taidettaan ja järjestävät tapahtumia kerätäkseen rahaa kommuunin hyväksi jottei kaikkea tarvitse tehdä oravannahkakaupalla..paitsi että nämä tyypit eivät varmasti tappaisi itse oraviaan...huh, no joka tapauksessa, vaikka arvostan taidetta ja itse tehtyä, en tuntenut minkäänlaista yhteenkuuluvuutta tätä hihhuliporukkaa (pahoittelen raakaa kielenkäyttöäni) kohtaan.
Livemusiikkiakin oli ja se oli jonkinmoista folk-,country-, gipsy- ja hippityylin sekamelskaa. Hetken sitä kuunteli mutta sitten tuli outo olo...
Nyt voin kerrankin sanoa niin päin että urheilu pelasti minut musiikilta, sillä oli aika jatkaa matkaa ja suunnistaa jalkapallostadionille!!

Kyseessä oli kauden viimeinen peli ja siitä oli otettu kaikki irti. En olisi uskonut että jalkapallokin on näin viihdyttävä laji Amerikassa!
Stadionin ulkopuolella oli mahdoton määrä oheiskrääsää jakavia kojuja, joka puolelta ojennettiin kassia, palloa, huivia tms. Fanikaupassa oli kaikki tuotteet -50% ja pojat saivatkin haluamansa peliasut.

Jalkapallostadionilla oli muuten vielä tarkemmat säännöt laukun koosta kuin jääkiekkopeliin mentäessä. Onneksi olin ottanut hieman etukäteen selvää, sillä sisään sai viedä vain läpinäkyvän kassin ja lompakon. Lompakkoni koko oli tietysti millin liian suuri ja sitähän mittailtiin ja haettiin vielä muitakin toteamaan asiaa....huoh...kuinka voikin aina käydä näin..ihmettelyn jälkeen onneksi kuitenkin totesivat että menköön nyt tämän kerran!

Katsomossa oli kuuma! Mukavaa oli silti ja taas saimme uudenlaisen urheiluelämyksen.

Asut on löydetty ja ne käytiinkin heti vaihtamassa päälle!

Tämä oli Kakà:n viimeinen peli Orlando Cityn paidassa ja pelin loputtua pelaajaa haastateltiin ja stadionilla soi haikea musiikki, yleisö hurrasi.

Kaiken kaikkiaan jäi mukava fiilis.

Pelin jälkeen lähdimme ajamaan Kissimmeehen jossa meillä oli varattuna hotellihuone. Kaupunki on tuttu noin kahden vuoden takaa jolloin vietimme siellä joulun isommalla porukalla perheen kesken.
Historiallisessa vanhassa keskustassa on tuttuja antiikkiliikkeitä. Sitten löytyy myös viehättävä "Old Town" joka on kuin vanhasta elokuvasta, täynnä putiikkeja ja tunnelmaa. Old Townin kupeessa on myös huvipuisto ja alueella on joka viikonloppu cruising -tapahtuma, johon viime kerralla osuimmekin sopivasti. Tapahtuman loputtua vanhat autot ajavat Old Townin läpi musiikin saattelemana.

Hotellimme oli aivan Old Townin vieressä joten pääsimme vielä myöhään illalla kävellen haistelemaan tunnelmaa. Kaikkia tosin jo väsytti sillä oli raskas ja pitkä päivä takana joten tällä kertaa kokemus jäi aika vaisuksi. Tosin kuopuksella oli erityisen jännittävää sillä paikallinen nuorisoteatteri oli järjestänyt Old Townin perukoille Halloween-teeman mukaisen pelottelualueen. 7-vuotiaalle kokemus oli hiukan liian todellinen ja näitä asioita pohdittiinkin sitten loppuilta!💀👻👽👾

Hotellihuone oli karmiva.
Lapset pelkäsivät sitä! Naapurihuoneeseen meni ovi, joka oli onneksi teljetty mutta äänet toiselta puolelta kuuluivat erityisen hyvin. Siellä taidettiin myös polttaa jotain ja lapsi itki vähän väliä... Kokolattiamatto oli törkyinen. Lisäksi koko seinän pituinen lattiaan ulottuva ikkuna ei millään tavalla lisännyt turvallisuuden tunnetta ja ulko-oven lukitus oli vähintäänkin alkeellinen. Kyllähän siinä nukkui mutta uudestaan en menisi. Lapset nukkuivat aamuun asti kun vain nukahtivat. Me aikuiset emme nukkuneet hyvin. Kokemus tuokin!😅

Aamulla minun (kyllä, myönnän...) ehdotuksestani lähdimme aamupalalle Ihop-ravintolaan. Olipahan sitten kallis aamupala, noin 50 dollaria meni siihen mutta kaikki saivat mahansa täyteen.

Aamupalan jälkeen suunnistimme tuttuihin antiikkikauppoihin mutta tällä kertaa valikoima tuntui olevan huono ja käteen ei jäänyt mitään. Harmi, sillä olin odottanut pääseväni ostoksille ja olin jo etukäteenkin tiedustellut jopa isompien tavaroiden kuljetuskustannuksia kontituspaikalle!

Jollakin tapaa puuduttavan ja kuuman aamupäivän jälkeen olimme kaikki jo valmiita jättämään Kissimmeen taaksemme ja lähdimme ajamaan pidemmän kautta takaisin Lake Worthiin sillä halusimme nähdä muutakin kuin moottoritietä.
Saavuimme illan suussa perille. Ehdimme käydä vielä nauttimassa ilta-uinnista altaalla ja sitten nukkumaan!

Seuraavassa vielä viimeiset puuhat matkalta ja kotiin paluu, siihen saakka näkemiin :)

Matkakertomus 2: Puoliväli...puoliksi tyhjä vai puoliksi vielä täynnä?

Olemme suurinpiirtein loma-/työmatkan puolivälissä. Kaksi viikkoa on liian lyhyt aika. Ensimmäinen viikko menee aikamatkailuun totutteluun ja toisella puoliskolla alkaa jo hiipiä pelko lähdöstä kotimaahan. Kolme viikkoa olisi juuri sopiva. Tuon verran olimme toisella matkalla perheenä kun vierailimme veljeni perheen luona Clevelandissa esikoisen ollessa puolitoistavuotias. Siinä ajassa ehdimme sopivasti tehdä kaikkea ja kotiinkin oli mukava tulla. Silloin oli joulu ja vietimme myös kihlajaisiamme💕  Itse olin tuolloin jo siinä vaiheessa raskautta nuorimmaisesta että pitkät lennot olivat säädösten mukaan vielä juuri ja juuri mahdollisia! Tuota aikaisempi matka samaan paikkaan venyi matkoineen kaikkineen jo neljän viikon mittaiseksi. Esikoinen oli tuolloin seitsemän kuukauden vanha ja oppi hurjasti kaikkea uutta, kuten konttaamaan ja kiipeämään portaita. Tämän matkan jälkeen olimme jo kaikki erittäin valmiita lähtemään kotiin (sitä odotti varmasti myös isäntäväki 😅). On niiiin ihanaa kokea erilaista ja katkaista arki, mutta koti on aina koti! Mikäli ei tee myös ulkomaille kotia!?

Tämä pieni karvaturri taitaa olla aika innoissaan kun saa isäntäväen takaisin kotiin!

Lapset ovat jo väläyttäneet että Riskiä on ikävä ja että miksei koiraa olisi voinut ottaa mukaan. Kieltämättä itse olen ollut senkin suhteen lomalla, ei ole tarvinnut lähteä kylmään lenkille (suuri kiitos heille jotka sitä kotipuolessa tekevät💙). On helppoa kun tietää lemmikin olevan hyvässä hoidossa!

 Keskiviikkona kävimme taas erään yksityisen myyjän luona maksamassa asiakkaalle menevän auton. Myyjä tuntui olevan hyvillään siitä että auto saa uuden elämän uudessa maassa vannoutuneen harrastajan käsissä.






Tämän jälkeen suuntasimme Juno Beachille joka oli vieressä. Sieltä löytyy merikilpikonnien sairaala ja kuntoutuspaikka. En ollut ajatellut paikan olevan näin mielenkiintoinen, saimme työntekijöiltä valtavasti tietoa näistä eläimistä. Merikilpikonnat, tietysti lajista riippuen pystyvät saamaan poikasia vasta kolmekymppisinä... siinä on aika paljon vuosia pysytellä hengissä vain saadakseen jälkikasvua! Kuoriutuneiden poikasten henki on hiuskarvan varassa, sillä hyvin pieni prosentti pääsee hengissä mereen saakka turvaan.
Konnat saapuvat sairaalaan erinäisistä syistä. Tällä hetkellä kuntoutusaltaissa oli haihyökkäyksen, hirmumyrskyn ja veneonnettomuuksien uhreja. Vuoden aikana heille tuodaan noin sata aikuista merikilpikonnaa ja kuntoutuksen aika riippuu tietysti sairauden tai onnettomuuden vakavuudesta. Poikasia oli juuri vapautettu takaisin n. 200! Konnat vapautetaan kuntouduttuaan joko luontoon, pienempiin suljettuihin vesistöihin tai eläintarhoihin, riippuen siitä missä eläimen katsotaan parhaiten pärjäävän.

Juno Beachin satamasta kerättyä roskaa.

Lisää kuvateksti

Pihalla on useita kuntoutusaltaita, yhdessä altaassa yksi merikilpikonna. Niitä lääkitään, tutkitaan esim. verikokein  ja tarkkaillaan. Kuntouduttuaan näissä raikasvesialtaissa tarpeeksi, ne siirretään isompaan ja syvempään merivesialtaaseen jossa voidaan tarkkailla paremmin niiden lajityypillistä pärjäämistä ja mahdollisuuksia päästä takaisin luontoon.

Perjantaina kävimme aamupäivästä yhdessä antiikkiliikkeessä koittamassa onneamme ja löytyihän sieltä jotain pientä:

Pari uudehkoa tuolia (mutta kivan värisiä), vanha lintuhäkki ja kyltti.

Iltapäivällä lähdimme Lion Country Safari Parkiin, joka on Floridan ainoa safarityylinen eläintarha. Safarikierroksella saimme nähdä jos jonkinmoista sarvekasta lehmien, kauriiden, antilooppien ja hevosten sukuun kuuluvaa eläintä, sarvikuonoja, kirahveja, apinoita, lintuja, papukaijoja ja monia muita. Alueella oli myös puisto jossa oli ravintola ja matkamuistomyymälä, luontopolkuja, lampaiden silityspaikka, pieni veneajelu yms.. Erittäin mukava rauhallinen paikka, jossa ei tarvinnut kaikesta maksaa erikseen, eikä mihinkään tarvinnut jonottaa. Täällä oli mukava kävellä kasvillisuuden suojassa kuumalta auringolta. Lapset jaksoivat kyllä hienosti istua myös autossa safariajelulla. Eläimet kulkivat vapaina ( lukuun ottamatta leijonia jotka olivat eristetyllä alueella) myös autoteillä, niitä joutui välillä väistelemään ja osa tuli ihan ikkunalle ihmettelemään!

Leijonat elelivät aidatun alueen sisällä.

Tämä tyyppi kävi koputtelemassa auton ikkunoihin!

Vesipuhveleita, isoja otuksia nuokin!

Kirahveilla tuo maasta syöminen on hiukan haasteellista...

Lampaita pääsi harjaamaan, siitä ne selvästi nauttivat!

Vartin verran kestävällä veneajelulla kerrottiin pikkusaarilla asuvista eläimistä.

Flamingoilla on mahtavat väritykset!

Lauantaina kävimme Cracker Barrelissa syömässä. Sieltä saa hyvää ruokaa etelän malliin kotona tehdyn oloisesti. Yllättävän halpaakin vielä, kahden aikuisen ja kahden lapsen ruoat ja juomat maksoivat yhteensä 35 dollaria ja kaikki saivat mahansa täyteen.
Ravintolan ohessa on myös ihana vanhan tyylinen myymälä, josta olemme myös osaksi saaneet inspiraatiota omaamme.

Ulkoterassilla voi pelata lautapeliä tai keinutella kiikkutuolissa.

 Illalla lähdimme käymään vielä Lake Worthin rannalla jossa pojat saivat leikkiä rantavedessä.
Aallot yltyivät sen verran rajuiksi että oikein uimaan ei ollut asiaa.

Huvi- ja lomajuttujen välissä hoidamme aina hiukan työasioita, käymme matkan varrella katsomassa/ostamassa autoja ja ostelemme tavaraa. Tällä tyylillä myös pojat jaksavat mukana kun tietävät että välillä käydään tekemässä jotain mukavaa tai syömässä kivassa paikassa.
Kinaamiselta, riitelyltä ja mökötykseltähän ei voi välttyä kokonaan, nämä kuitenkin yllättävät useimmiten silloin kun väsy tai nälkä hiipii vaivaamaan. Näyttää kuitenkin siltä että kokonaisuudessaan muistoihin jää mukava reissu ja uutta saadaan alkaa suunnittelemaan piankin!

Sunnuntaina matkamme suuntaa kohti Orlandoa ja siitä lisää taas seuraavassa postauksessa!