Matkakertomus 2: Florida, here we come again!

Matka on alkanut ja ensimmäiset lämpimät tuulahdukset Floridan auringon alla on otettu vastaan 🌞
Itse matkanteko tänne alkoi junalla Seinäjoelta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Poikien reput oli varustettu eväillä, joten nuo ensimmäiset tunnit vietettiin oikeastaan jännityksessä ja syöden! Pojat ovat sen verran urheilullisia ja kaikkiruokaisia että ruoan menekin suhteen ei yleensä ole ollut ongelmia.. Kentälle päästyämme ja muodollisuudet suoritettuamme kävimme vielä syömässä, vilkuilemassa liikkeet ja ostimme kioskista pientä puuhaa ja lukemista.

Lentomatka sujui rauhallisesti, pojat osasivat käyttäytyä hienosti eikä suurempia tuskastumisia tullut. Tarjoilujen välillä pelattiin, katsottiin elokuvia ja torkuttiin. Minä seurasin lentoemäntiä ja matkustajia ja kuuntelin koneen ääniä (kuten edellisessä postauksessa kävi ilmi)😅... Vaikka meistä vanhemmista yli kymmenen tunnin suora lento Miamiin lentomatka tuntui aika pitkältä, eivät lapset juurikaan valittaneet asiasta.

Miamin lentokentällä Immigration- jono oli kohtuullinen ja tuloselvityksessä nykyään käytettävät automaatit olivat onneksi jo tuttuja. Kuitenkin lentokentillä vietetty aika tuntuu aina olevan vakio: vaikka kuinka luulet kaiken olevan hyvällä mallilla ja luulet olevasi ajoissa, päädyt aina siihen jonoon jossa on ongelmia, sinut otetaan tarkempaan syyniin tai juuri se sinun laitteesi ei toimi! Viime kerralla lähdimme kentältä junalla Lake Worthiin mutta nyt koska kone oli perillä vasta illalla eikä junia enää kulje, meitä odotti kyyti jonka olimme sopineet kontituspaikan kanssa etukäteen. Kuski joutui odottamaan meitä lähes kaksi tuntia ennen kuin pääsimme kentältä ulos. Automatka kesti noin tunnin ja jokainen meistä taisi nuokkua jossain vaiheessa. Kyseinen auto jäi meidän käyttöömme matkan ajaksi.

Asunnolle päästyämme veimme tavarat sisälle ja lähdimme Walmartiin ostamaan aamupalavärkit ja muut tarvittavat asiat. Osa Walmarteista on auki kellon ympäri mikä on hyvä myös meitä matkalaisia ajatellen. Takaisin asunnolle päästyämme pojat söivät nopeasti "yöpalaa" ja pääsivät nukkumaan vihdoin noin kahdelta yöllä paikallista aikaa. Nukkumattia ei tarvinnut  kauaa odotella!

Aamulla herättyämme lähdimme tutkimaan uima-altaita ja muita tarpeellisia asioita. Taloyhtiö oli meille tuttu muutaman vuoden takaa ja oli mukava muistella uima-altaalla ja silloisessa asunnossa vietettyä aikaa. Pojat olivat tuolloin 1- ja 3-vuotiaita joten paljon on muuttunut sen jälkeen. Tämä matka Amerikkaan on nyt nuoremmalle kolmas ja vanhemmalle viides ja voin kyllä sanoa että tähän astisista helpoin! Viimeisin matka tänne perheenä oli pari vuotta sitten jouluna ja jo siihen verrattuna lasten meno oli aivan erilaista. Ensimmäinen päivä tuntui ihmeen leppoisalta, ihmettelimme sitä jopa ääneen, kaikilla oli rauhallinen olo eikä ollut kiireen tuntua.

Uudet pyörät ja muut ensimmäiset ostokset vietiin heti kontituspaikalle.

Pojat iskivät heti kauppareissulla silmänsä uusiin pyöriin joten se asia tuli hoidettua heti alta pois, olimme luvanneet ostaa pojille pyörät ensi kesäksi.
Myös myymälää ajatellen teimme heti ensimmäiset ostokset, nimittäin nyt saamme valikoimiin Gas Monkey- huppareita, -pitkähihaisia ja uusia t-paitoja! Naisten vaatteita en ole vielä ehtinyt silmäilemään, mutta mikäli tielleni löytyy sopivia niin hoidan tuonkin asian kyllä kuntoon sillä naisten vaatteille on myös ollut kysyntää.
Sisustustavaroita on myös matkan varrelta löytynyt miesten ja naisten makuun joten varmasti saamme joulumyyntiä ajatellen hienoja tuotteita valikoimiimme!

Tähän saakka käymissämme antiikkiliikkeissä ei ole vielä löytynyt mielenkiintoisia kohteita, mutta muutama luottopaikka on vielä käymättä joten pidämme peukut pystyssä.

Lauantaina lähdimme kohti Miamia ja matkan varrella kävimme maksamassa yhden auton yksityiselle myyjälle. Yksityisiin myyjiin tutustuminen on aina erittäin mielenkiintoista, silloin pääsee pintaa syvemmälle ja joistakin ihmisistä voi tulla jopa pidempiaikaisiakin tuttavia! Tietysti myös varovaisuutta täytyy noudattaa koska koskaan ei voi tietää minkälaisia ihmisiä vastaan tulee.
Auton maksun jälkeen pääsimme viettämään hiukan vapaa-aikaa.

Kävimme Miamin rannalla turistiostoksilla ja syömässä Bubba Gumpissa. Tuon lempielokuvani innoittaman ravintolan ruoka oli hyvää mutta amerikkalaiseen tapaan sitä oli taas liikaa! Ihme kyllä pojat ovat pääsääntöisesti jaksaneet syödä kaiken mitä on pöytään tuotu, meillä aikuisilla on ollut jopa hiukan tuskaa saada ahdettua tuo kaikki sisään, sillä ruoan syömättä jättäminenhän on rahan haaskausta 😂

Ostoskadulla pääsimme pitämään papukaijoja sylissä mitä erikoisimmissa asennoissa. Esikoinen yllätti rohkeudellaan ja piteli kaijoja tyynesti ja hymyillen, pienempi ei oikein tuntunut tilanteesta nauttivan 😅
Lintujen omistaja on ollut ihmisten ilona samassa paikassa jo iät ja ajat ja linnutkin ovat iältään jo lähes kolmekymppisiä.

Miami Beachilla kävimme ajelemassa mutta rantakadulle oli mahdotonta saada autoa parkkiin ja aloimme olla jo väsyneitä kuumuudesta. Lämpötila on ollut joka päivä yli 30 astetta, parhaimmillaan 34 joten lämmintä piisaa!

Illalla kävimme katsomassa kauden ensimmäisen Panthersin kotipelin, Florida Panthers vs. Tampa Bay Lightning. Pelejä on mukava käydä katsomassa vaikkei mikään urheiluhullu olisikaan, sillä tapahtuma on hieno jo pelkästään tunnelman ansiosta, tällaisia ihmismääriä ja showmeininkiä ei näe Suomessa!

Ennen pelin alkua käytiin läpi hirmumyrsky Irman tuhojen aiheuttamia ilmiöitä ja Panthers lahjoitti yhteensä 3 miljoonaa dollaria eri tahoille hyväntekeväisyyteen. Kaikki oli toteutettu hyvin patrioottisella tavalla, Amerikan malliin. Hienoa että halutaan auttaa, vaikka tietysti osaksi mainostarkoituksessa.

Tiedoksenne muuten kaikille, että käsilaukut ja sen kokoiset naisten "reput" eivät ole sallittuja jäähalliin. Omani olisin joutunut viemään pitkän matkan päähän takaisin autolle tai jättämään takavarikkoon mikäli en olisi tarvinnut sitä sairauden vuoksi, lääkkeiden "ansioista" sain reppuuni merkin joka antoi minulle luvan tuoda se halliin mukaan...tarkkaa on! Viime maaliskuussa tätä sääntöä ei vielä ollut.

Iltaisin olemme käyneet lasten iloksi uimassa. Kuopus on syksyn aikana tehnyt ilmeisesti paljon mielikuvaharjoittelua sillä ensimmäisellä uintikerralla kävi ilmi että uimakellukkeita on turha enää hankkia vaikka ne ostoslistalla olivatkin!






Yhtenä päivänä kävimme hyvin pienimuotoisessa hyväntekeväisyystarkoituksessa järjestetyssä autotapahtumassa. Tässä hiukan kuvamateriaalia tuosta:

Jonkin verran ostelua myymälän ja verkkokaupan valikoimiin olemme siis päässeet jo tekemään ja siinä sivussa viettämään myös perhelomaa. Pyrin nyt imemään kaiken tämän lämmön ja auringon sisuksiini jotta talvella ei tarvitsisi palella!

Maanantaina oli aika  suunnata etelään kohti Key Westiä ja siitä lisää seuraavassa postauksessa!